Takaisin

Analytiikka IOT-ratkasun ytimessä

Tämän päivän muotitermillä Internet of things (lyhennettynä IoT) tarkoitetaan asiayhteydestä riippuen esineiden ja asioiden internetiä tai teollista internetiä. Keskiössä on ajatus, että laitteet ja koneet pystyvät kommunikoimaan tietoverkossa, keräämään toiminnoistaan ja ympäristöstään dataa, jota puolestaan voidaan analytiikan avulla jalostaa ohjaamaan toimintoja ja prosesseja, parantamaan palvelujen arvoa asiakkaalle.

IoT:tä on kutsuttu toiseksi liike-elämän vallankumoukseksi, vähintään yhtä merkittäväksi kuin teollinen vallankumous aikoinaan. Sovellusalueina nähdään paitsi teollisuuden prosessit myös esimerkiksi logistiikka, energiatehokkuus, terveydenhuolto – vain mielikuvitus on kattona.

Digitaalisuus tuo laitteille tai prosessien päätöksentekopisteille identiteetin ja IP-osoitteen. Näin ne kytkeytyvät tietoverkkoihin ja pystyvät välittämään dataa toiminnoistaan. Laitteisiin upotetut sensorit keräävät väsymättä tarvittavaa mittausdataa: lämpötila, kosteus, nopeus, sijainti, tärinä, happipitoisuus – lähes mitä vain. Syntyy valtavia tietomassoja, Big Dataa, joka voidaan analysoida, jalostaa ja palauttaa takaisin prosessien ohjaukseen ja optimointiin.

Näin syntyneeseen kahdensuuntaiseen älyketjuun tarvitaan monenlaista teknologiaa – mittalaitteita, reitittimiä, datavarastoja, analysoinnin työkaluja – mutta ennen kaikkea kykyä hahmottaa paitsi prosesseja myös täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi yhä useammin siirrytään perinteisestä tuotanto- ja transaktiokeskeisestä toimintamallista laajempia palvelukokonaisuuksia tarjoaviin bisnesmalleihin.

Hyvä esimerkki kilpailuetua tuovasta IoT-ratkaisusta on alansa johtavan toimijan Valmet Oyj:n paperikoneen huoltoon liittyvä toteutus: Asiakkaan paperikoneen 6500 sensorista kerätyn datan ja ennakoivan analytiikan avulla on pystytty pidentämään huoltoväliä viidestä kuuteen viikkoon, mikä merkitsee merkittävää kustannusten säästöä. Lisätietoja case Valmetista löytyy ko. referessistä.